Riihimäellä pääradan isojen asemakaupunkien matalin työttömyysaste
Riihimäen työttömyysaste oli syyskuussa 9,0 prosenttia. Luku on pudonnut ensimmäistä kertaa pääradan Helsinki–Tampere-välin isojen asemakaupunkien pienimmäksi. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastosta.
”Riihimäki on pitkällä aikavälillä noussut takamatkalta kovan verrokkiryhmän ykköseksi”, iloitsee kaupungin elinvoimajohtaja Mika Herpiö.
Kaupungin strateginen tavoite on, että työttömyysaste on alle maan keskiarvon, joka on tällä hetkellä 9,4 prosenttia.
Myös työpaikkaomavaraisuus hyvässä kasvussa
Riihimäki tunnetaan kaupunkina, josta käsin on sujuvaa pendelöidä muualle Etelä-Suomeen töihin. Kuitenkin myös kaupungin työpaikkaomavaraisuus on kasvanut 89 prosentista lähes 96 prosenttiin vuosina 2017–2021.
”Työpaikkaomavaraisuudessa kasvussa näkyy työpaikkojen määrän lisääntyminen Riihimäellä korona-aikana ja sen jälkeen”, elinvoimajohtaja Herpiö kertoo.
Työpaikkaomavaraisuus kertoo alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 prosenttia, alueen työpaikkojen määrä on suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman määrä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100, tilanne on päinvastainen.
Riihimäen hyvän kehityksen takana on elinvoimainen ja kehittyvä yrityskanta. Suurimpia yritystyönantajia ovat muun muassa Valio, Sako, Würth, Fortum Waste Solutions, Kumera ja RTV-Yhtymä.